Internet voidaan määritellä maailmanlaajuiseksi, toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmäksi, joka käyttää internet-protokollaa (TCP/IP). S e on miljardien tietoverkkojen verkosto, jossa kaikki tietoverkot kytkeytyvät yhteen erilaisten laitteistojen avulla, esimerkiksi langattomien sekä optisten verkkoteknologioiden kautta. Internet toimii kiinteällä, kupari- tai valokuitukaapeliyhteydellä taikka langattomasti eli mikroaaltosäteilyllä. Internetyhteydet ovat nykyään laajakaistaisia eli yhteydet ovat aina auki. Sivustollamme on oma artikkeli internetin historiasta, mutta seuraavassa kerromme sen synnystä lyhyesti.

Pohjana sotilaskäyttöön kehitetty ARPANET

Nimitys ”internet” otettiin käyttöön 1970-luvulla. Tuolloin 1960-luvulla perustettu ARPANET-tietoverkko, joka oli ollut Yhdysvaltain sotilaallisessa käytössä, otettiin käyttöön myös yliopistoissa. Suomessa yliopistojen tietoverkot yhdistettiin internetiin kuitenkin vasta 1980-luvun lopussa. ARPANET-tietoverkko oli USA:n puolustusministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli luoda hajautettu viestintäjärjestelmä, joka kestäisi ydiniskun. Keskusjohtoinen tietoverkko olisi nimittäin lamaantunut, jos keskus olisi tuhottu. Sotilaskäytössä tietoverkko pystyisi lisäksi jakamaan resursseja aiempaa tehokkaammin.

Internetin teknologiasta

Internet käyttää TCP/IP:tä. Tietoliikenne tapahtuu koko verkossa käyttämällä samanlaisia tietosähkeitä eli IP-paketteja. Tietoliikenneverkko siirtää vain näitä yhdenlaisia paketteja, vaikka niiden käyttämä reitti voikin olla erilainen. Internet-teknologiaa kehitetään pääsääntöisesti IETF-organisaatiossa (Internet Engineering Task Force). Netissä julkaistavat nettisivut, eli WWW-sivut tai web-sivut, ovat hypertekstidokumentteja, jotka sijaitsevat internetin palvelinkoneella. Käyttäjät lukevat niitä puolestaan selainohjelmalla. Selaimet pyytävät palvelimelta sivun HTTP-protokollaa käyttäen.

Palvelin vastaa pyyntöön lähettämällä dokumentin, joka on koodattu HTML- tai XML-kuvauskielellä. Tämän jälkeen selain muuntaa dokumentin käyttäjälle näkyvään muotoon. Nettisivut voidaan jakaa staattisiin ja dynaamisiin sivuihin. Staattinen sivu on palvelinkoneella oleva tiedosto, joka näkyy selaimessa aina samanlaisena. Dynaamiset sivut luodaan selaimen sitä pyytäessä. Selaimen tekemä hakupyyntö käynnistää palvelinkoneella erilaisia toimintoja, joiden tuloksena on aivan uusi nettisivu. Näin sivulla voidaan esimerkiksi näyttää tietokantahakujen tuloksia.

Internetin käyttömahdollisuudet

Internetin käyttämä teknologia on toki mielenkiintoista. Suurimmalle osalle tavallisista käyttäjistä on kuitenkin tärkeintä se, mitä netissä tai sen avulla voi tehdä. Esimerkiksi edellä mainittuja nettisivuja voidaan käyttää muun muassa tiedonjakamiseen, hakuihin (hakukoneet), liiketoimintaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Netistä löytyy toki myös erilaisia portaaleja, eli verkkopalveluja, joista on yhteys muihin verkkopalveluihin. Aivan alusta asti internetin käyttö keskusteluihin on ollut todella suosittua.

Ensimmäisiä tapoja tähän ovat olleet sähköposti, uutisryhmät sekä postituslistat. Kun WWW-sivut otettiin käyttöön, sen myötä yleistyivät erilaiset keskustelualueet ja chatit. Tämän jälkeen nettiä on alettu käyttää nettipuheluihin, videoneuvotteluyhteyksiin, pikaviestintään sekä tietysti erilaisiin sosiaalisen median palveluihin. Vertaisverkoissa voidaan jakaa esimerkiksi musiikkia, elokuvia ja ohjelmistoja. Laittomasti jaetun materiaalin lisäksi tarjolla on myös täysin luvallista, vapaasti jaossa olevaa materiaalia sekä erilaisia kaupallisia palveluja.

Internet yksityiskäytössä

Kuten voit sivustomme artikkelistakin lukea, internetin historia on täynnä erilaisia mielenkiintoisia ja jännittäviä vaiheita. Voidaan kuitenkin sanoa, että kaikista merkittävin askel internetin kannalta oli sen ottaminen yksityiskäyttöön. Suomessa yksityisiä internet-yhteyksiä alettiin myydä koteihin vuonna 1993, kun EUnet Finland alkoi tarjota nettiyhteyksiä sekä kotitalouksille että yrityksille. Samana vuonna markkinoille tulivat myös Tele, eli nykyinen Telia sekä HPY, nykyinen Elisa.

Samalla World Wide Web (WWW-sivut) tekivät internetistä graafisen käyttöliittymän, jossa sivut saattoivat sisältää tekstin lisäksi myös kuvia. 1990-luvulla internet kaupallistettiin ja vuosikymmenen puolenvälin paikkeilla, myös ”tavalliset ihmiset” kuulivat netistä, ja se alkoi levitä varsin nopeasti valtaväestönkin käyttöön. Saatettiin puhua jopa ”netti-hypetyksestä” ja käyttöön otettiin täysin uusia termejä, kuten tiedon valtatie, nettisurffailu ja interaktiivisuus. Nettihypetys kytkeytyi myös 1990-luvun lopussa koettuun IT-kuplaan.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media, eli tutummin some, on tullut yhä merkittävämmäksi netin käyttökohteeksi. Se tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa kaikilla on mahdollisuus sekä vastaanottaa tietoa että toimia aktiivisena viestijänä ja sisällöntuottajana. Somessa monet viestivät monille, eli se eroaa perinteisistä joukkotiedotusvälineistä, joissa viestijän ja vastaanottajan ero on selkeä ja merkittävän. Käsitettä ”sosiaalinen media” on alettu käyttää vuodesta 2007 lähtien, jolloin se syrjäytti ilmiöstä aiemmin käytetyn käsitteen Web 2.0.

Somesta puhuttaessa tutuimpia ovat erilaiset yhteisöt, kuten Facebook, LinkedIn, Twitter ja Instagram. Someen sisältyvät kuitenkin myös esimerkiksi virtuaalimaailmat (esim. Second Life), linkkien ja uutisten jakopalvelut, blogipalvelut, mediapalvelut (esim. Pinterest, YouTube), verkkoyhteisöt sekä wiki- ja muut yhteistyöpalvelut (esim. Wikipedia). Myös yritykset käyttävät sosiaalista mediaa muun muassa viestintään nykyisten ja potentiaalisten uusien asiakkaiden kanssa. Sitä käytetään niin ulkoisessa kuin sisäisessäkin viestinnässä.

Verkkokauppa ja sähköinen asiointi

Internet onkin vaikuttanut yritysten toimintaan paljon. Yksi suurimmista muutoksista on ollut kaupankäynnin siirtyminen nettiin, eli verkkokauppojen nousu. Verkkokauppajättien, kuten Amazonin ja eBayn lisäksi yhä useammat pienemmätkin yritykset hyödyntävät kaupankäynnin sähköistymisen tuomia mahdollisuuksia. Myös yritysten mainonta on siirtynyt merkittävästi nettiin. Vuosi 2013 oli eräänlainen rajapyykki: silloin yritykset USA:ssa käyttivät verkkomainontaan suuremman summan rahaa kuin televisiomainontaan. Verkkomainontaan käytettiin 31 miljardia euroa, tv-mainontaan ”vain” 29 miljardia.

Netti on merkinnyt muutoksia myös valtion ja kuntien julkisille palveluille. Esimerkiksi erilaisia hakemuksia on mahdollista lähettää ja vastaanottaa verkossa. Hakemukset on mahdollista vastaanottaa ja käsitellä sähköisesti reaaliaikaisesti. Tämä on mahdollistanut myös prosessien automatisoinnin ja työn siirtymisen ihmisiltä tietokoneille. Suomessa sähköinen asiointi on mahdollista esimerkiksi toimeentulotuen ja opintotuen hakemisessa, rikosilmoitusten tekemisessä sekä veroilmoituksen jättämisessä. Sähköinen asiointi tarkoittaa myös itsepalvelua, jonka avulla voidaan säästää kustannuksissa.