4G-verkot

4G on netin käyttöön kehitetty, nimensä mukaisesti neljännen sukupolven tiedonsiirtoteknologia, joka toimii langattomasti. 4G-verkkoihin saa yhteyden esimerkiksi mokkuloilla eli nettitikuilla tai sitten vaikkapa älypuhelimilla. Älypuhelimet voivat 4G-tekniikasta huolimatta käyttää puheluihin ja tiedonsiirtoon aiempien sukupolvien teknologioita. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin kun käyttäjä on 4G-alueen ulkopuolella. Yhteys ei siis katkea vaan se käyttää vain väliaikaisesti hitaampaa yhteyttä.

4G-verkkojen historia Suomessa

Suomessa 4G-verkkoja aloitettiin rakentamaan vuonna 2010. Vuoteen 2016 mennessä Suomessa oli jo hyvin laaja tukiasemien verkosto. Kuluttajille ensimmäinen 4G-verkko avattiin joulukuussa 2010 Soneran toimesta. Parhaimmillaan verkko ylsi 47 mb/s nopeuteen mutta vain harvoin. Elisan vuonna 2012 toteuttama 1800 MHz:n verkko puolestaan ylsi jo 100 mb/s nopeuteen. Vuonna 2016 Soneran, Elisan ja DNA:n verkot kattoivat jo lähes koko Suomen.

Tiedonsiirtotekniikat ja taajuudet

Tiedonsiirtoon tarkoitettu 4G-verkkojen LTE-tekniikka ei ole puhdasverinen neljännen sukupolven menetelmä, vaan sitä on kutsuttu myös 3.9G -nimellä. Käytännössä LTE lasketaan kuitenkin 4G:n piiriin, kuten myös Wimax- ja dual carrier UMTS -tekniikat. Jopa yhden gigabitin sekuntinopeuteen yltävä LTE Advanced puolestaan lasketaan varsinaiseksi 4G-tekniikaksi. Suurimmalle osalle käyttäjistä tekniikalla ei kuitenkaan ole väliä, sillä 4G:n huippunopeudet ovat riittävät tavalliselle tallaajalle.

4G-verkkojen käytössä olevat radiotaajuusalueet ovat Suomessa 1800 MHz, 800MHz, 700 Mhz ja 2600 MHz. 700 MHz taajuus on otettu käyttöön vasta viime vuosina. Sen on luvattu parantavan mobiiliyhteyksiä ja laajenemista Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi se on tarkoittanut parempaa toimivuutta sisätiloissa. Tiedonsiirtonopeus voi riippua myös käytettävästä radiotaajuudesta. Nopeuteen vaikuttaa myös operaattorin käyttäjien määrä tukiasemien alueella, sillä nettiyhteydestä ovat kilpailemassa käyttämäsi operaattorin muut asiakkaat.

4G:n kattavuus Suomessa

4G kattaa lähes koko Suomen, mutta jäljellä voi olla alueita joissa se ei toimi vielä kunnolla. Soneran ja DNA:n yhteishanke Lapin 4G-verkon rakentamiseksi vuonna 2016 paransi tilannetta huomattavasti Suomen pohjoispäässä. 99,7 prosenttia Lapin asukkaista on 4G-verkon piirissä. Elisan 4G-verkko kattaa puolestaan jo 98 prosenttia suomalaisista. Itä-Suomeen on myös luvassa parannuksia verkon toimivuuden suhteen, sillä Yhteisverkko Oy rakentaa sinne 4G-mobiiliverkkoa.

Laissa ei ole määrätty, että operaattoreiden pitäisi rakentaa lisää tukiasemia alueille jossa 4G ei toimi kunnolla. Operaattoreille voi kuitenkin esittää toiveita tukiasemien lisäämiseksi ja peittoalueen kasvattamiseksi. 4G-verkon toimintaan ja nopeuteen voi vaikuttaa myös käyttäjän sijainti tukiasemasta. Signaali on vahvimmillaan luonnollisesti lähellä tukiasemaa. Tukiaseman antennit suunnataan sinne, missä ajatellaan olevan eniten käyttöä dataliikenteelle. Myös rakennuksilla, kasvillisuudella, säällä ja käyttäjän sijainnilla voi olla vaikutusta signaaliin.

4G, nettitikut ja älypuhelimet

Nettitikut tarkoittavat yleensä tietokoneisiin yhdistettäviä USB-modeemeja, joita kutsutaan usein tuttavallisemmin mokkuloiksi. DNA on ottanut tosin käyttöön mokkula-nimen muihinkin markkinoimiinsa reitittimiin. Operaattorit myyvät omia nettitikkujaan, mutta tarjolla on myös operaattorivapaita tikkuja. Nettitikut voivat käyttää myös 3G-verkkoa, jos käyttäjä on 4G-alueen ulkopuolella. Nettitikkuihin voi yhdistää usein ulkoisen antennin, jolla on mahdollisuus saada nettiyhteys toimimaan kuuluvuusalueen ulkopuolella. 4G-USB-modeemit ovat erityisen näppäriä esimerkiksi kesämökillä, johon tarvitsee netin.

Suomesta saatavat älypuhelimet ovat lähes kaikki 4G-puhelimia ja niiden käyttämä yhteysnopeus voi olla jopa suurempi kuin kodin laajakaistaliittymässä. Maksiminopeus suomalaisilla operaattoreilla voi olla jopa 450 Mbit sekunnissa, joskin tähän nopeuteen harvoin päästään. Puhelimet käyttävät tarpeen mukaan myös muita yhteysnopeuksia kuten 2G:tä tai 3G:tä. Ulkomailta, kuten Kiinasta, puhelimia tilattaessa kannattaa olla tarkkana, sillä halpamallin puhelimet voivat olla vain 3G-yhteensopivia.

Muuta tietoa 4G-verkoista ja yhteysnopeuksista Suomessa

Opensignal-yritys mittasi vuonna 2019 eri puhelimien välisiä 4G-nopeuksia. Keskimäärin nopeudet olivat 26:sta 29:ään megabittiä sekunnissa. Kalleimmasta päästä olevat puhelimet olivat nopeimpia ja ne pääsivät jopa 37,2 megabittiin sekunnissa. Keskihintaiset puhelimet ylsivät 28,5 megabittiin sekunnissa. Halvimmissa nopeus oli enää 21,9 megabittiä sekunnissa. Halvat puhelimet käyttävät edellä mainitun LTE-teknologian hitaita versioita. Toisaalta taas kalliimmissa puhelimissa luvattu yhden gigabitin sekuntinopeus ei täyttynyt sekään.

Omnitele-yritys puolestaan mittasi vuonna 2019 operaattorien välisiä nopeuksia operaattoreiden nopeimpien liittymien välillä. Mukana vertailussa olivat Elisa, Telia ja DNA. Vertailuun otettiin mukaan 20 väkiluvultaan Suomen suurinta kaupunkia ja neljä Pohjois-Suomen lomakeskusta. Suurimmat kaupungit kattavat 50 prosenttia Suomen väestöstä. Tässäkin vertailussa jäätiin alle luvattujen nopeuksien, sillä DNA:n liittymä voitti muut keskimääräisellä nopeudellaan, joka oli 83,9 megabittiä sekunnissa. Muiden maksiminopeudeksi oli luvattu 450-600 megabittiä sekunnissa.

4G:n tulevaisuus Suomessa

Vaikka 5G-verkko on tulossa, eivät 4G-verkot häviä Suomesta vielä pitkään aikaan. Teknologiasta otetaan kaikki irti, sillä 4G-verkkoja kehitetään edelleen. 4G:n on luvattu vielä lähitulevaisuudessa yltävän yhden gigabitin, eli 1000 megabitin, sekuntinopeuteen. 4G:n tulevaisuutta varmistamassa on myös suuri käyttäjäkunta, sillä älypuhelimien omistajista valtaosa pysyy 4G:n piirissä pitkään. Tavalliselle netin käyttäjälle 4G:n nopeus on jo nykyiselläänkin aivan riittävä moneen käyttöön.

5G on kuitenkin nurkan takana, kuten kerromme artikkelissamme “Tuleeko 5G-verkko valloittamaan markkinat”. Ensimmäisenä 5G:n siirtynevät luonnollisesti tekniikasta kiinnostuneet henkilöt sekä kuluttajat, jotka ovat niin sanottuja ensimmäisiä tai varhaisia käyttöönottajia. Teoriassa 5G:llä päästään yli 10 gigabitin sekuntinopeuteen, mutta käytännössä nopeus on todennäköisesti kymmenkertainen todelliseen 4G:n nopeuteen verrattuna. Kuten 4G:n alkuvuosien kohdalla, menee 5G:n parissa vielä useita vuosia ennen kuin täysi potentiaali saadaan siitä irti.