Teknologian kehitys lankapuhelimista älykelloihin

Suomalaisia on perinteisesti pidetty vähäpuheisena kansana, mutta tämä ei pidä paikkaansa, mikäli katsotaan asiaa puhelinliikenteen kannalta. Suomi on ollut kautta aikain edelläkävijä moneen muuhun maahan verrattuna teleliikenteeseen liittyvän teknologian kehityksessä. Helsinkiin rakennettiin ensimmäinen puhelinlinja vuonna 1877, vain 1,5 vuotta puhelimen patentoimisen jälkeen Yhdysvalloissa. Suomen ensimmäinen puhelinlaitos on perustettu 1880-luvun alussa. Matkapuhelimet yleistyivät Suomessa myös nopeammin kuin missään muussa maassa maailmassa.

Nykypäivänä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta löytää ihmistä, jolla ei olisi ollenkaan puhelinta. Puhelin, tai muu älylaite, on mukana kaikkialla, ja sen avulla hoidetaan arkeen, työhön, terveyteen ja vapaa-aikaan liittyviä asioita. Älykellolla voi seurata sydämen sykettä lenkkeillessä sekä soittaa puheluita. Puhelimen keksimisen ja tämän päivän teknologian väliin mahtuu paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan teknologian kehityksestä lankapuhelimesta älykelloihin.

Lankapuhelimen historiaa

Alexander Graham Bell oli ensimmäinen, joka sai puhelimelle patentin. Elisha Gray patentoi oman puhelimensa vain tunteja Bellin jälkeen. Italialainen Antonio Meucci oli keksinyt puhelimen jo aiemmin, mutta hänellä ei ollut varaa patenttiin. Ensimmäisissä puhelimissa yhteys oli kahden puhelimen välillä. Puhelinkeskukset tulivat käyttöön 1878. Niiden toimintaperiaate oli, että soittajan avattua puhelimen se yhdistyi keskukseen, jonne soittaja kertoi, kenelle halusi soittaa.

Almon Strowger keksi vuonna 1891 kytkimen, jonka avulla puhelinkeskuksia pystyttiin automatisoimaan. Puhelimessa oli kaksi painiketta, joita soittajan tuli painaa kullekin puhelinnumerolle tarvittava määrä. Näihin aikoihin käyttöön otettiin myös numeron valintakiekko puhelimissa, joka säilyi käytössä aina 1900-luun lopulle asti. Nykyisin kaikki puhelinkeskukset ovat automatisoituja, eli soittaja näppäilee puhelimeen numeron, jonne haluaa soittaa. Suomessa puhelinkeskusten automatisointi aloitettiin jo 1920-luvulla.

Matkapuhelimen historiaa

Ensimmäiset matkapuhelimet olivat valtavan suuria, eivätkä kovin käteviä. Motorolan johtaja Martin Cooper teki historiaa vuonna 1973 soittamalla kehittämällään matkapuhelimella kilpakumppanilleen Joel S. Engelille, joka yritti myös kehittää ensimmäisen käytännöllisen matkapuhelimen. Tämä matkapuhelin nimettiin Motorola DynaTAC:ksi, ja se tuli markkinoille 11 vuotta myöhemmin, vuonna 1984. Suomen ensimmäinen matkapuhelin oli nimeltään Salora SRP-24, joka painoi viisi kiloa ja akun lataus riitti juuri ja juuri työpäiväksi.

Japanissa Tokiossa avattiin ensimmäinen automaattinen matkapuhelinverkko maailmassa. Vuosi oli 1979, ja viisi vuotta myöhemmin NTT-verkko kattoi koko maan. Tätä kutsuttiin 1G verkoksi. Suomalaisille tutumpi NMT-verkko otettiin käyttöön Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vuonna 1981. Vain noin kuukautta ennen tätä Saudi-Arabiassa oli avattu kaupalliseen käyttöön heidän oma NMT-450 verkkonsa. NMT-450 verkkoa seurasi NMT-900 verkko, jonka toiminta loppui Suomessa vuonna 2001.

Matkapuhelinten kehitys

Matkapuhelinten määrän alkaessa kasvaa voimakkaasti, alkoi niihin tulla erilaisia ominaisuuksia. Peruspuhelimeksi kutsutut varhaisimmat puhelimet soveltuivat lähinnä ainoastaan puheluiden soittamiseen, mutta pikkuhiljaa markkinoille tuli uusia malleja, joissa oli enemmän toimintoja, kuten Nokian 2000-sarja ja 3000-sarja. Seuraava suuri kehitysaskel olivat kamerat puhelimissa. Puhelinten kamerat ovat kehittyneet hurjasti vuosien varrella, alun VGA-kameroista nykyisiin pikselikameroihin. Myös kameroiden video-ominaisuudet ovat parantuneet huomattavasti.

Matkapuhelimia, joissa oli sisäänrakennettu muisti musiikin ja videoiden tallentamiseen sekä digitaalikamera, kutsuttiin multimediapuhelimiksi. Muun muassa Nokia ja Sony Ericsson valmistivat 2000-luvulla paljon multimediapuhelimia. Multimediatoimintojen yleistyessä vakioksi lähes kaikissa markkinoilla olevissa puhelimissa, tämä nimitys jäi pikkuhiljaa pois käytöstä. Multimediapuhelimia seurasivat älypuhelimet. Älypuhelimiin on saatavilla paljon erilaisia sovelluksia ja niiden Internet-yhteydet ovat nopeita nykyisten kehittyneiden matkapuhelin- ja WLAN -verkkojen ansiosta.

Tabletit

Tabletti eli taulutietokone on kosketusnäytöllä varustettu kannettava laite, josta ennustettiin tulevan pöytätietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden syrjäyttäjä. Tablettien suosio alkoi kasvaa 2010-luvun alussa, mutta kääntyi laskuun vuoden 2014 jälkeen. Applen iPad oli maailman myydyin tabletti lokakuussa 2010. Tablettien hyvä puoli verrattuna perinteisiin kannettaviin tietokoneisiin on pieni koko, jonka vuoksi niiden mukana kuljettaminen ja käyttö missä tahansa on kätevää.

Älykellot

Älykellojen kehitys on aloitettu jo 1970-luvulla, mutta nykyisen kaltaisia puhelinten kanssa synkronoitavia älykelloja on olut markkinoilla vasta 2010-luvulta alkaen. Älykelloa voi käyttää joko itsenäisenä laitteena, tai puhelimeen yhdistettynä, ja sillä voi muun muassa soittaa puheluita, laatia sähköposteja ja seurata omaa unta tai tallentaa urheilusuorituksia. Älykelloja on saatavilla useilta eri valmistajilta, mutta niiden hinnat ovat edelleen melko korkeita.

Onko teknologian kehitys pelkästään hyvä asia?

Laitteiden ja teknologian kehitys mahdollistaa paljon hyviä asioita, kuten sujuvamman arjen suunnittelun, omasta kehosta huolehtimisen ja yhteyden pitämisen ihmisiin ympäri maailman. Videokokoukset säästävät paljon aikaa ja vaivaa, kun työntekijöiden ei enää tarvitse kokoontua samaan huoneeseen, vaan jokainen voi osallistua neuvotteluun omalta työpisteeltään. Samaan aikaa kuitenkin vanhempi väestö voi kokea haastavaksi jatkuvasti uudistuviin laitteisiin sopeutumisen ja niiden käytön opettelun.

Lopuksi

Teknologian kehittyessä avautuu paljon uusia mahdollisuuksia, mutta samalla myös uusia uhkia, liittyen erityisesti tietoturvaan. Moni älypuhelimen käyttäjä ei välttämättä vieläkään tiedä, että puhelimen suojauksesta tulisi myös huolehtia, samaan tapaan kuin tietokoneidenkin. Pääsääntöisesti teknologian kehityksen voi kuitenkin nähdä positiivisena. Nykypäivän laitteet tuovat paljon iloa, ajanvietettä ja vapautta elämään ja turvallisuuskin on mahdollista yhdistää tähän, esimerkiksi yhdistämällä kodin valvontajärjestelmä älypuhelimeen.